Kategoria: Ammatti

Onko Suomessa liian vähän työpaikkoja?

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2016 syyskuussa 204 000, mikä oli 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 104 000 ja naisia 100 000. Virhemarginaali kyseisessä mittauksessa on 18 000 suuntaan tai toiseen.
Työttömyysaste oli syyskuussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 7,6 ja naisten 7,8 prosenttia.

Olemme siis menossa parempaan suuntaan, vaikka Suomen lama ei muutoin näytäkään olevan vielä muutoin taittumassa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuonna 2015 keskimäärin 252 000 henkeä, mikä oli 20 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2014. Työttömyysaste oli vuonna 2015 keskimäärin 9,4 prosenttia. Vuonna 2014 se oli 8,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta Työllisyys ja työttömyys vuonna 2015.

Vauhdita työnsaantia sosiaalisella medialla

Toisaalta esimerkiksi yleensä vaikeasti työllistyvien kulttuuritoimialojen työllisyys kasvoi hieman viime vuonna. Itse kulttuurialan ammattilaisena olen saanut kokea monta kertaa työnsaannin vaikeuden. Työttömyys voi kestää kuukausia, ja hakemuksia saattaa joutua lähettämään kymmeniä ennen kuin tärppää. Onneksi nykyään on olemassa Facebook ja LinkedIn, joita kannattaa hyödyntää työnetsinnässä laittamalla sinne oman ilmoituksensa, että tarvitsee töitä.

Vähän aikaa sitten kuulin myös, että esimerkiksi yleensä hyvin työllistävällä it-alalla on pulaa työpaikoista Pohjois-Suomessa, vaikka niitä vielä hetki sitten oli rutkasti. Pohjois-Suomessa on tietysti muutenkin huonompi työllisyystilanne kuin Etelä-Suomessa. Suomen lama ei kuitenkaan näytä olevan vieläkään taittumassa ja se näkyy tietysti työttömyystilanteessa.

Internet mahdollistaa kaiken

Jotkut myös perustavat jopa kotisivut, jotta saisivat työpaikan. Yleensä tällaisten henkilöiden yritteliäisyys palkitaankin herkemmin kuin vain perinteisiä keinoja käyttävien. Toisaalta kotisivujen perustaminen ei ole enää homma eikä mikään. Internetin aikakausi on mahdollistanut sen, että voit löytää hetkessä esimerkiksi pakistanilaisen koodarin, joka kyhää sinulle huippulaatuiset sivut pystyyn hetkessä, kun maksaisit suomalaiselle palveluntarjoajalle samasta lystistä monta tonnia.

Koska lähes kaikki pelaa nykymaailmassa suhteilla, kannattaa tiedottaa henkilökohtaisesti työntarpeestaan kaikille tutuille ja sukulaisille, joilla saattaisi olla töitä tarjolla tai jotka tuntevat jonkun, jolla olisi. Puskaradio on työnhaussa edelleen erittäin kätevä väline.

Yrittäjyys nousussa

Toisaalta yrittäjyys on nousussa Suomessakin. Yhä useampi haluaa olla oman itsensä herra, ja jossain tilanteissa tuntuu, että oma yritys on jopa pakko perustaa, kun töitä ei ala kuulua mistään hanakista yrityksistä huolimatta. Nykymaailma onkin siitä kätevä, että verkko onkin pullollaan ohjeita siitä, kuinka perustaa yritys. Esimerkiksi talousguru Robert Kiyosaki pitää ilmaisia webinaareja siitä, kuinka perustaa yritys vain sähköpostia käyttämällä. Myös sijoittaminen ja sen opiskelu erilaisilla kursseilla on entistä suositumpaa. Kukapa ei haluaisi olla taloudellisesti riippumaton.

Myös maailmantalouden epävakaa tilanne ja Euroopan lukuisat kriisipankit ajavat ihmisiä etsimään erilaisia ratkaisuja tulevaisuutensa varmistamiseksi. Opiskelu kannattaa aina, sillä omaa osaamistaan voi aina myydä. Kannattaa siis miettiä jo nyt, olisiko sinulla jokin sellainen harrastus tai asia, jossa olet hyvä, jonka voisit muuttaa kannattavaksi liiketoiminnaksi? Pelko on asia, joka yleensä estää ihmisiä toimimista.

Omien pelkojensa käsittely kannattaa. Silloin pystyy alkaa suhtautua asioihin enemmän järjellä, joka on erittäin hyödyllistä esimerkiksi yritystä perustaessa. Toisaalta siinäkin on tärkeää, mitä enemmän siihen sisältyy onnellisia tunteita: jos siis leipomon perustaminen tuntuu sinusta juuri oikealta ja inspiroivalta hankkeelta, johon sinulla on vielä järjellisesti rahkeita, olet saattanut iskeä kultasuoneen. Ei kun tuumasta toimeen sitten. Mitä enemmän uskoo itseensä, sitä paremmin myös menestyy. Vetovoiman lain mukaan hyvä vetää puoleensa lisää hyvää.

8 ammattia, joiden edustajia harvemmin enää tapaa

Teknologian kehittyesä ja yhteiskunnan muuttuessa syntyy uusia ammatteja ja vanhoja kuolee pois. Mitä nykyään jo melkein kadonneita perinteisiä ammatteja sinä tunnet? Tällä listalla on kahdeksan mielenkiintoista perinteistä ammattia, jotka ovat sukupuuton partaalla. Viihdyttäviä lukuhetkiä!

lasinpuhaltaja on vanha ammatti

1. Fiakkerin ajaja

Fiakkerit ovat hevosvetoisia ajurinvaunuja jotka ovat joko osittain tai kokonaan katettuja. Ne ovat taksin edeltäjiä. Suomessa niitä ei enää näy, mutta esimerkiksi Wienissä ne kuuluvat vielä katukuvaan osana kaupungin imagoa. Fiakkeri on saanut nimensä pariisilaisen majatalon Hôtel Saint-Fiacren mukaan, jonka edustalla ensimmäiset fiakkerit tarjosivat palveluitaan 1640-luvulla. Majatalo puolestaan oli saanut nimensä pyhän Fiacriuksen mukaan.

2. Kuppari

Modernin lääketieteen kehittyessä moni kansanparantaja on saanut väistyä, kuppari heidän joukossaan. Vaikka kupparin palveluita käyttää nykyään harva, kysyntä on ilmeisesti taas lisääntymässä. Kuppausta käyttävät kuppareiden lisäksi lähinnä hierojat. Ammattikunnalla on oma yhdistyksensäkin.

3. ja 4. Räätäli ja suutari

Käsityöammatit yleisesti ottaen ovat katoava luonnonvara. Eläkeikään päässeville kädentaitajille ei meinaa löytyä seuraajia, kun nuoria ei kiinnosta tai he saavat väärän käsityksen ammatista. Moni mieltää räätälin tai suutarin työn taiteelliseksi luomisprosessiksi. Todellisuudessa työ on kuitenkin suurimmaksi osaksi arkista ahertamista. Lisäksi liikkeet eivät välttämättä pysty pitämään oppilasta koulutettavana vuosikausien ajan, sillä se tulee liian kalliiksi eikä kannata.

Suutari on hyvin perinteikäs ammatti

5. Tukkilainen

Tiesitkö, että Varistaipaleen kanava oli Suomessa ainoa paikka, jossa naiset olivat töissä tukkilaisina? Vielä 1960-luvulla tukit uitettiin kanavan läpi käsivoimin. Vuonna 2004 järjestettiin Naiset nipunlaskussa -perinnenäytös, jossa 40 vuotta aiemmin työn oppineet naiset näyttivät, miten tukkinippu vedetään kanavan läpi. Tukkinippujen vetäminen oli kovaa työtä, eikä naisille maksettu siitä paljoa. Näytöksessä mukana ollut Aulikki Laakso muistelee, että vaikka hän sai pitää itse kaikki kesällä tukkilaisena tienaamansa rahat, ne riittivät vain rannekelloon. Lisäksi hänen piti osallistua kaikkiin muihinkin töihin, joita muutkin tekivät: uittotöiden jälkeen hän joutui tekemään saman verran kuin hänen muutkin sisaruksensa olivat saaneet aikaan samana päivänä.

6. Kengitysseppä

Kuten edellä mainitsemani räätälit ja suutarit, myös kengityssepät harjoittavat käsityöammattia. Hevosten määrän pienentyessä kengitysseppienkin tarve on vähentynyt. Kengitysseppä hoitaa hevosten kavioita ja on kengittämisen ammattilainen. Hänen on osattava käsitellä kaikenlaisia hevosia eri kengitystilanteissa. Kengitys on tärkeää, sillä sillä pystytään vaikuttamaan hevosen toimintaan. Virheellisen kavionmuodon tai liikevirheen voi esimerkiksi korjata oikeanlaisella kengittämisellä. Joskus kengitysseppä avustaa eläinlääkäriä tutkimuksissa ja hoitotoimenpiteissä.

Hevosen kenhittäjä

7. Kyläkauppias

Vielä 1960-luvulla kyläkaupat olivat vielä voimissaan. Kyläkauppiaan työ on kuitenkin raskas: työpäivä alkaa aamulla viiden jälkeen. Lisäksi kauppa ei välttämättä edes elätä talvisaikaan. 1970-luvulta alkaen kyläkaupat ovat joutuneet kilpailemaan suurten markettien kanssa, eikä tämä kilpailu ole ollut pienille kaupoille suotuisa: vielä 1980-luvulla niitä oli vajaat 3500, mutta 2000-luvulle tultaessa kyläkauppoja oli enää noin 750. Kyläkaupoille on vaadittu valtion tukea.

Sitä ei ole suoraan maksettu, mutta kauppojen saavutettavuutta on pyritty parantamaan esimerkiksi teiden rakentamisella ja kunnostamisella. Nykyään myös mökkeily on hieman auttanut kyläkauppoja, jotka tarjoavat myös posti- ja kirjastopalveluja sekä toimivat Alkon tilauspalvelupisteinä.

8. Kullankaivaja

Kullankaivaja on ammatti

Kultakuumetta ja kultaryntäyksiä ei ollut vain Yukonilla Alaskassa vaan myös Suomen Lapissa Ivalon joella vuonna 1865 sekä Lemmenjoella vuonna 1946. Ensiksi mainittu kultakuume sai alkunsa, kun Kemijoesta löytyi kultaa vuonna 1837. Johtuen siitä, että kullankaivajat olivat useimmiten yksinäisiä miehiä, 18. syyskuuta 1949 perustettiin Lapin Kullankaivajain Liitto. Liiton tarkoituksena oli edistää kullankaivajien järjestäytymistä sosiaaliseksi yhteisöksi. Nykyään Lapissa tuotetaan käsin huuhtomalla vuosittain 20–25 kg kultaa.

Lisää vanhanajan ammatteja täältä.

Bloggari, tubettaja, life coach vai jotain ihan muuta? Näitä ovat nykyajan unelma-ammatit

Käsi pystyyn, joka halusi lapsuudessaan olla tubettaja? Ai ei nouse yhtään kättä vai? Melko jännää. Allekirjoittaneestahan piti tulla lastenlääkäri, kummasti lukion matematiikka, fysiikka ja kemia murskasivat haaveet ja päädyinkin pilliautoon töihin..
Monen haaveammatti on olla astronautti

Maailma muuttuu mähöseni

Niin se maailma vaan muuttuu ihan vaan muutamassakin vuodessa, eihän siitä nyt niin kauan ole aikaa, kun oma ikäluokka vielä pohti mitä meistä tulee isona. Allekirjoittaneella on kyseisestä ajasta vielä harmaita muistikuvia, kuinka osasta piti tulla auton kuljettajia, osasta lääkäreitä, osasta näyttelijöitä ja taisipa joku haluta balettitanssijaksikin. Ei ole tainnut jokaisen lapsuuden haaveammatti toteutua, mutta väliäkös tuolla, jos jokainen vain on työssään onnellinen.

Omassa lapsuudessa ei ollut käsitystäkään tubettajista, videopelien testaajista, bloggareista ja life coacheista. Hyvä jos allekirjoittaneella on tälläkään hetkellä ymmärrystä siitä, mitä tuo kaikki ihan oikeasti tarkoittaa.

Tubettaja on nykyisin ammatti

Unelma-ammatit ovat kuitenkin muuttuneet, koska koko maailma on selkeästi muuttunut. Nykyisin isoja rahoja voidaan tehdä pelaamalla videopelejä, kun ennen kukaan ei voinut ajatellakaan tekevänsä rahaa videopeleillä.
Allekirjoittanut kysyi taannoin siskonsa murrosikäiseltä pojalta, että mitä poika ajattelee oikein isona tekevänsä. Maistuisiko kenties palomiehen työ, rekkakuskin duuni vai mahtaisiko tädillä olla oma lehmä ojassa usuttaessaan poikaa sairaanhoitajan hommiin? Vastaus oli suorastaan tyly: down shiftaaja.

Kyllä, täti joka saattaa olla hieman tipahtanut näistä nuorten jutuista, ei todellakaan ymmärtänyt vastausta. Down shiftaaja? Nevö hööd kyseisestä ammatista, mitä se tekee? Kun sain vastaukseksi, että down shiftaaja ei tee mitään, oli raivokohtaus hyvin lähellä. Miten kenekään unelma voi olla se, ettei tee mitään? Ei kenenkään unelma voi vaan olla sellainen, eihän?

Allekirjoittanut on siitä päivästä alkaen pohtinut, että missä on kaikki meidän tulevat lääkärit, palomiehet, rekkakuskit ja kaupan myyjät, jos kaikki vain down shiftaavat, tubettavat tai bloggaavat..

Nykymaailma tarvitsee kaikkia

Nykyinen maailmamme selvästi tarvitsee siis kaikkia, aivan kaikkia. Jopa niitä down shiftaajia. Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia ja lapsien suunnitella tulevaisuutta down shiftaamalla. Ehkä me tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän tubettajia ja videopelien pelaajia ja taas vähemmän kaikkea mutta.

Ammattina bloggari

Maailma on tainnut muuttua hieman enemmän pois käytännön läheisyydestä ja viihteelle on kasvattetu lisäarvoa. Pyritään siis jatkossakin viihdyttämään ihmisiä ja luodaan lapsille tubettajien ammattiliitto. Unohdetaan kaupat, rakennusala, sairaalat ja kaikki muu käytännönläheinen ja jatketaan tubettamalla. Tai life coachaamalla, mitä ikinä se sitten tarkoittakaan. Tai bloggamalla ja down shiftaamalla, kai joku meitä tässä tubettajien yhteiskunnassa sitten hoitaa ja elättää. Kai?

On tehty kaikenlaisia testejä siitä, mikä on sinun unelma-ammattisi. Noh, tässäpä yksi testi jonka voit, jospa sillä pääsisit lähemmäksi omaa unelmaasi:
https://www.studentum.fi/EducationTest/Start/11

Navigation